Jouluyön messu

Gloria in excelsis Deo.
Kunnia Jumalalle korkeuksissa.

Nuo sanat kaikuivat kirkossa jouluaaton yömessussa. Kirkko oli täynnä ihmisiä, enemmän kuin osasin odottaa. Kuoro lauloi lehteriltä, ja koko kirkkoväki lauloi mukana. Tutut joululaulut täyttivät kirkon. Tunnelma oli samaan aikaan rauhallinen ja säkenöivä.

Jouluaaton yömessua odottaa koko päivän. Se on erilainen kuin muut messut. Päivä on jo takana. Lahjat on avattu, ruuat syöty ja hälinä hiljentynyt. Yömessussa ollaan sen äärellä, mistä joulu oikeasti kertoo. Ollaan sen äärellä, kun Jumala tuli ihmiseksi. Jeesus syntyi. Ei juhlan keskelle, vaan pimeään talliin, seimeen.

Juuri tässä on minulle se syy, miksi uskon.
Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa ja antoi itsensä meidän puolestamme, jotta minä saan syntini anteeksi ja saan elää Jumalan yhteydessä.

Kävin ehtoollisella. Siinä ei ole kyse tunnelmasta eikä symboleista. Ehtoolliselle mennään saamaan Jeesuksen ruumis ja veri, niin kuin Hän itse on luvannut. Siinä saan ottaa vastaan sen, mikä on jo annettu. Koko kirkkoväki kävi vuorollaan polvistumassa alttarille, ja hetki oli kaunis ja rauhallinen.

Kirkossa paloi kynttilöitä. Valo oli rauhallinen ja hillitty, ei mitenkään näyttävä. Pappi puhui Jeesuksen syntymästä ja siitä, mistä joulu oikeasti kertoo.

Kun messu päättyi ja astuin ulos kirkosta, olo oli tyyni. Hyvin levollinen. Jouluyö muistuttaa siitä, että Jumala tuli tähän maailmaan Jeesuksessa.

Raamatussa sanotaan:

“Tänään on teille syntynyt Vapahtaja, hän on Kristus, Herra.”
(Luuk. 2:11)

Siinä on joulun merkitys.
Jeesus on syntynyt.

Gloria in excelsis Deo.