Kun mikään ei auta

Ahdistus, levottomuus ja epätoivo arjessa.

Ahdistus, levottomuus ja epätoivo ovat yleisiä tuntemuksia. Ne voivat olla rajuja ja kokonaisvaltaisia. On ahdistusta rahattomuudesta, työttömyydestä tai työstä, joka ei enää anna mitään. On huolta terveydestä, parisuhdeongelmia ja tilanteita, joissa tulevaisuus tuntuu sumuiselta ja epävarmalta.

Ja sitten on hetkiä, jolloin mitään näkyvää ongelmaa ei ole, mutta silti ahdistaa. Olo on levoton, raskas ja toivoton ilman selkeää syytä. Kaikki on periaatteessa hyvin, mutta sisällä ei ole rauhaa.

Olen elänyt tätä itsekin.

Tällaisissa hetkissä tuntuu usein siltä, ettei mikään auta. Ei ystävän kannustava sana. Ei järkeily. Ei asioiden kiroaminen. Ei edes Jumalan hylkääminen. Mikään ei tunnu tuovan helpotusta, eikä olo muutu vaikka kuinka yrittäisi.

Juuri tällaisissa hetkissä, jos koskaan, me tarvitsemme Jumalaa.

Jos et jaksa uskoa, jos et osaa rukoilla tai jos sanoja ei löydy, joskus riittää yksi ainoa huokaus.
”Auta Jeesus”. Se on lyhyt, mutta rehellinen ja hyvinkin voimakas rukous.

Ahdistus ei ole vain asia, josta pitäisi päästä eroon. Voisiko se olla kutsu pysähtyä ja katsoa elämää rehellisesti. Kutsutaanko sinua muuttamaan jotakin?

Jos työ ei anna enää mitään, ehkä on aika etsiä uutta suuntaa.
Jos olet työtön, ehkä tämä aika on annettu siirtymänä, jopa lepona ennen uutta.
Jos parisuhde ahdistaa ja satuttaa, ehkä se on merkki siitä, ettei se enää kanna.

Kaikki vastaukset eivät tule heti. Mutta rukouksessa avautuu tila, jossa voi kuunnella. Ja joskus pelkkä kuunteleminen riittää tälle päivälle.

Moni hylkää Jumalan vastoinkäymisten tullessa. Ajattelee, että välit menevät nyt poikki yläkerran kanssa, koska tapahtui näin ja noin. Että jos Jumala olisi olemassa tai välittäisi, tätä ei olisi tapahtunut.

Mutta usein juuri tuo hetki on se, jolloin Jumalaa tarvitaan eniten. Silloin, kun vastauksia ei ole ja tilanne tuntuu liian raskaalta kantaa yksin. Rukouksessa asioita voi käydä yhdessä läpi. Voi pyytää ohjausta, ymmärrystä ja viisautta. Voi pyytää ratkaisua ja ennen kaikkea voimaa kestää silloin, kun ratkaisu ei ole vielä näkyvissä.

Jos et ole rukoillut pitkään aikaan tai jos rukous tuntuu vieraalta, anna sille mahdollisuus. Aloita pienesti. Yksi lause riittää. Yksi ajatus. Yksi huokaus.

Et menetä siinä mitään. Mutta saatat löytää sen, mitä et ole jaksanut enää etsiä yksin.

Jeesus sanoi heille:

“Totisesti: jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, te voisitte sanoa tälle vuorelle: ‘Siirry täältä tuonne’, ja se siirtyisi. Mikään ei olisi teille mahdotonta.”
(Matteus 17:20)

Ahdistuksen keskellä älä luovuta. Älä yritä selvitä yksin.
Anna Jumalalle kaikki se, mikä painaa. Ne asiat, joita et osaa ratkaista, ne jotka pyörivät mielessä yötä päivää ja ne, joihin sinulla ei ole enää voimia.

Sinun ei tarvitse itse ratkoa kaikkea. Sinun ei tarvitse nähdä ratkaisuja valmiina. Rukouksessa voit antaa ohjat Jumalalle ja luottaa siihen, että hän kantaa sen, mitä sinä et jaksa kantaa. Hän näkee kokonaisuuden silloinkin, kun sinä näet vain sumua.

“Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen.” (1.Pietarin kirje 5:7)